Asetukset ovat siinä mallissa, että ohjelma tuo sinut ensisijaisesti lukemaan blogiani. Näille muille sivuille pääset sitten klikkailemalla. Tällä sivulla minun varmaan pitäisi kertoa jotakin itsestäni eli tämä sivu toimisi kotisivun tapaan.
Tässä aurinkokuvassa on mielestäni positiivisuusajattelun ydin. Ei niin, että positiivisuus olisi sitä, että nyt hampaat irvessä, hullunkiilto silmissä vaan hymyillään ja annetaan koko ajan positiivista vaikutelmaa vaikka millainen käyrä olisi korkealla. Vaan niin, että jokaisena päivänä kun aamulla aurinko nousee, on taas mahdollisuus valita, murjotanko ja vetäydyn, olenko uhri vai päätänkö nousta ja katsoa uutta päivää silmiin. Päätänkö hymyillä itselleni ja sitä kautta toisille ja tehdä tästä uudesta päivästä mahdollisimman hyvän päivän. Totta kai on huonoja päiviä, pahoja asioita jokaisen elämässä tavan takaa. Positiivisuus ei tarkoita, että näin ei olisi. Se tarkoittaa vain, että sellaisenakin päivänä voi yrittää toimia jäämättä märehtimään.
Kaikki tämä sivujen väkertäminen kestää jonkin aikaa. Ensin on herätetty henkiin se paikka, jonne jokin tietty sivu sitten joskus muodostuu. Sitten se paikka muovaillaan sopivaksi ja täytetään sopivalla sisällöllä. Sille väkerretään oma sijainti ja oma klikattava nappula. Sitten valikon avulla ne sivut myös laitetaan järjestykseen. Sitten tietysti pitää olla värit, kuvat yms. Asiasta ei vielä tähänkään mennessä ole puhuttu mitään.
Kirjoittaminen on aina ollut minulle itseilmaisun tapa. Mutta sitten eräänä päivänä minulle kirkastui, että tätä haluan tehdä, kirjoittaa monella eri tavalla ja ryhtyä julkaisevaksi kirjoittajaksi. Jos julkaisuni eivät yllä tätä pidemmälle, sitten eivät. Kirjoittaminen on joka tapauksessa nautinto. Haluan jakaa sen niiden kanssa, jotka viitsivät näitä lukea. Tiedän, että osa lukijoistani lukee sen tähden, että tuntee minut, osa lukee vahingossa, osa päätyy sivuilleni kerran ja osa tulee takaisinkin. Tavoitteeni on, tunnemme sitten tai emme, että luettuasi jonkin pätkäni useimmiten lähtisit luotani paremmalla tuulella kuin olit tänne tullessasi. Elämässä on niin paljon synkkää ja harmaata, että mielestäni meidän kannattaa jakaa toinen toisillemme jotakin mukavaa aina silloin tällöin.