Meille suomalaisille juhannus on jollakin tavalla ehkä juhlista se suomalaisin. Esimerkiksi jouluna monen tuotteen kulutuspiikki on toki suurempi kuin juhannuksena, mutta silti ehkä yhdistämme juhannuksen eniten kansallisjuhlaksi. Onhan silloin myös Suomen lipun juhla ja ainoastaan silloin lippu voi olla kokonaisen yön yli salossa.

Juhannus on se keskikesän hetki, jolloin kesäpäivänseisaus on juuri ollut tai on juuri tulossa. Teoreettisesti sanottuna kesäpäivänseisaus on vuosittain pohjoisella pallonpuoliskolla 20.-22.6. välisellä ajalla. Kesäpäivänseisauksen aikaan päivä on pisimmillään eli teoreettisesti sanottuna aurinko paistaa kohtisuoraan Kravun kääntöpiirillä. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella vastaavasti kesäpäivänseisaus on yksi niistä päivistä, jolloin aurinko ei laske lainkaan. Tänä vuonna tuo päivä on 21.6. eli heti juhannuspäivän jälkeen.

Niinpä on niitä, jotka sanovat, että juhannuksen jälkeen kesä onkin jo oikeastaan ohi. Sinänsä näin ei ole, koska juhannuksen jälkeen vasta moni kasvu saavuttaa huippunsa ja moni sadonkorjuu ei ole vielä valmiina. Mutta ehkä se on se tunne, kun pimeneminen taas alkaa hitaasti saavuttaa meitä. Samaan aikaan hennot vihreän sävyt muuttuvat tummemmiksi vihreiksi. Kaste sekä aamulla että illalla kestää pidempään, koska pimeys ja varjot ovat pidempiä. Meillä valoa täällä Suomessa on sen verran vähän, että innostumme suunnattomasti keskikesän valoisista öistä.

Tämä jussi, tämä minttumaari on oikeastaan sellainen juhla, että muistamme taas kerran, että luonto on olemassa. Kaikista vuodenajan juhlista juuri juhannuksena väki pakenee kaupungeista maalle. Muistamme taas, että näin ne linnut laulavat ja näin se ruoho kasvaa. Emme varsinaisesti vielä keritsemisjuhlia ja kovin moni jättää mainitsematta muuan Johannes Kastajan, joka juhannukseen myös yhdistetään. Mutta liputtaminen kuuluu useimpien juhannusperinteisiin ja samoin jonkinlaiset juhannustulet. Tosin usein juhannuksena on kaksi vaihtoehtoa. Joko on niin kylmää ja sateista, että juhannuskokkoa ei tarkene mennä katsomaan. Ehkä se ei jopa tahdo mitenkään syttyä. Tai sitten on niin kuumaa ja kuivaa, että avotulen tekeminen on kiellettyä. Useimpina juhannuksina juhannuskokko jää siis katsomatta, vaikka joku olisi sen kokon kokoon kyhännytkin.

Tähän keskikesän juhlaan kuuluu myös juhannusruusu, pimppinellaruusu, Suomenruusu, Rosa pimpinellifolia. Miten sitä kukin tahtookin kutsua. Juhannusruusu on muuten siitä mielenkiintoinen, että se on kotoisin 1700-luvun Skotlannista.

Innokas skottilainen taimitarhuri risteytti ja kylvi juhannusruusun eri lajikkeita niin tarmokkaasti, että niitä 1800-luvun puolivälissä oli jo yli 300. 1800-luvun lopussa linnanpuutarhuri Pietarin lähellä kiinnostui myös ruusunjalostuksesta. Suomeen juhannusruusu saapui todennäköisesti juuri Pietarin puutarhoista. Kukkimisaika tällä ruusulla on Etelä-Suomessa juuri juhannuksen tienoilla, siksi kai sitä nimitetään meillä juhannusruusuksi. Skotlannissa, Norjassa ja Tanskassa esimerkiksi merenrannoilla ja metsäisillä mäillä kasvaa villinä yksinkertaista pimpinellaruusua. Suomessa yleisempi on tästä kantaäidistä syntynyt kerrannaiskukallinen lajike.

Meillä on sellainen käsite kuin ”Juhannuksen menoliikenne”. Se alkaa torstaina puolelta päivin ja paluuliikenne puolestaan tapahtuu pääosin sunnuntai-iltana. Juhlavalmisteluihin kuuluu perinteisesti ostaminen. Kuka ostaa mitäkin. Edellä kirjoitin kokkoperinteestä. Koska se on epävarmaa, monen juhannusperinteeseen kuuluu kuitenkin grillaaminen. Grillataan kylkeä, tänä vuonna jopa auringossa. Nykyisin toki enemmän ja enemmän paistettavana on myös vihanneksia ja kaikenlaista tervellistä. Toisaalta sitä toista kylkeä suojaa yhä useammin aurinkorasva, joten elämä on kaiken kaikkiaan muuttunut terveellisemmäksi. Vai onko?

Joka tapauksessa: pysytte sitten kotona tai ei, oikein hyvää ja hauskaa juhannusta kaikille!

Midsummer

by Leila06/18/2020

For us Finns, Midsummer is somehow maybe maby the most finnish festivity. For example, at Christmas, the consumption spike for many products is higher than at Midsummer, but perhaps we still think Midsummer as a national holiday the most. After all, then there is also a celebration of the Finnish flag, and only then can the flag be overnight in flagpole.

Midsummer is the moment of midsummer when the summer solstice has just been or is just coming. Theoretically, the summer solstice is annually in the northern hemisphere between June 20-22. During the summer solstice, the day is at its longest, ie theoretically the sun shines perpendicular to the Topic of Cancer. Correspondingly, north of the Arctic Circle, the summer solstice is one of those days when the sun does not set at all. This year, that day is June 21st. that is, immediately after the day of Midsummer.

So there are those who say that after Midsummer, summer is actually over. As such, this is not the case, because after midsummer only many growth peaks and many harvests are not yet complete. But maybe that’s the feeling when darkness again slowly begins to reach us. At the same time, the subtle shades of green turn darker green. Dew both in the morning and in the evening lasts longer because the darkness and shadows are longer. We have so little light here in Finland that we are immensely excited about the bright nights of midsummer.

This St. John’s Day, this Midsummer is actually such a celebration that we once again remember that nature exists. Of all the festivities of the season, it is at Midsummer that the people flee the cities to the country. Again, we remember that this is how those birds sing and this is how that grass grows. We don’t actually have feasting yet, and very many fail to mention John the Baptist, who is also associated with Midsummer. But flagging is part of most Midsummer traditions as well as some kind of Midsummer fire. Admittedly, there are often two options for Midsummer. Either it is so cold and rainy that the Midsummer fires are not to be seen. Maybe the fire doesn’t even want to ignite in any way. Or it is so hot and dry that making an open fire is forbidden. Thus, on most Midsummer, people don’t see the Midsummer fire, even if someone has done much work before to get it ready.

This midsummer celebration also includes Midsummer rose, pimple rose, Finnish rose, Rosa pimpinell foil. Whatever everyone wants to call it. The Midsummer rose, by the way, is interesting also because it is from 18th-century Scotland.

An avid Scottish gardener crossed and sown different varieties of Midsummer rose so vigorously that there were already more than 300 varioties in the mid-19th century. At the end of the 19th century, the castle gardener near St. Petersburg was also interested in rose breeding. The Midsummer rose probably arrived in Finland from St. Petersburg’s gardens. The flowering time of this rose in Southern Finland is just around Midsummer, which is why I think it is called Midsummer rose. In Scotland, Norway and Denmark, for example, simple pimpinella roses grow wild on seashores and wooded hills. In Finland, the one-flowered variety born from this mother is more common.

We have a concept like “Midsummer outbound traffic”. It starts on Thursday at noon and returns, on the other hand, mainly on Sunday evening. Party preparations traditionally involve shopping. Who buys what. Above I wrote about the fire tradition. However, because it is uncertain, the Midsummer tradition of many includes grilling. Grilled ribs, this year even one’s own in the sun. Nowadays, of course, there are also more and more vegetables to be fried and all kinds of healthy. On the other hand, that other grilled ribs is increasingly protected by sunscreen, so overall life has become healthier. Or has it?

Anyway: whether you stay home or not, really good and fun Midsummer for everyone!